Datan hyödyntäminen tekoälyn avulla tekee saman kuin ATK 80-luvun loppupuolella - se mullistaa liiketoiminnan ja ihmisten tavat tehdä töitä: päätökset pohjautuvat faktatietoon ja rutiinitehtävät voidaan hoitaa entistä nopeammin ja ilman pelkoa inhimillisistä virheistä. Tämä vaatii muutosjohtajilta uusia ajatusmalleja ja avarakatseisuutta ottaa käyttöön uusia työkaluja.
Gartner ennustaa 100 Data and Analytics Predictions Through 2021 -raportissaan, että seuraavien vuosien aikana datalla ja analytiikalla tulee olemaan entistä kriittisempi rooli kaikessa liiketoiminnassa. Tämä tulee vaatimaan muutoksesta vastaavilta johtajilta uutta ajattelua: loikkaa siiloutuneen datan varastoimisen ja raportoimisen maailmasta ajatusmalliin, jossa päätökset tehdään poikkeuksetta prosessoidun datan pohjalta.
Datan ja analytiikan rooli ei ole enää peilata mennyttä, vaan aktiivisesti käynnistää ja ohjata tulevaisuuden toimintaa.
Data tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia. Haasteeksi saattaakin muodostua fokuksen rajaaminen: mitä datan avulla halutaan ensimmäiseksi saavuttaa?
-
Halutaanko palvella paremmin useampia asiakkaita?
-
Halutaanko ratkaista ongelmia tai parantaa tuottavuutta?
-
Halutaanko olla yhteiskuntavastuullinen ja optimoida esim. energiankulutusta?
Vasta kun fokus ja tavoitteet ovat selvillä, voidaan dataa alkaa käytännössä hyödyntää.
Mitä datalla pitäisi tehdä?
Datan kerääminen on olennaisimpia asioita, joka muutosjohtajan täytyy hoitaa nykyhetkessä. Ennakointi on tärkeää, jotta dataa voidaan jatkohyödyntää. Harvassa yrityksessä ollaan kuitenkaan vielä tilanteessa, jossa toimintaympäristöstä kerätään dataa säännönmukaisesti talteen.
Datan kerääminen ei silti yksin riitä. Raakadataa on turha kerätä, jos sitä ei prosessoida ja jaeta - vähintäänkin yrityksen sisällä. Yritysten tulisi kuitenkin olla datan suhteen avoimia myös ulospäin. Avoimuus mahdollistaa uusien ideoiden toteuttamisen niin yrityksen sisällä kuin sidosryhmien kanssa.
Avoin data avaa mahdollisuuksia luoda täysin uudenlaista liiketoimintaa: Lentoyhtiö voi avata matkustajadatansa ekosysteemilleen. Datan pohjalta tekoäly analysoi, kuinka monta taksia tarvitaan paikalle koneen laskeutuessa. Tieto taksijonon pituudesta lähetetään automaattisesti suoraan matkustajille sääolosuhteet huomioivaan ennakoivaan malliin perustuen. Asiakas on tyytyväinen, koska saa proaktiivisesti tietoa eikä joudu odottamaan taksijonossa, lentoyhtiö saa korvauksen datan myymisestä ulospäin ja taksiyhtiö parempaa katetta tarkasti optimoidusta kuljettamisesta. Toiminnanohjausta parhaimmillaan useamman osapuolen välillä.
Ovatko muutosjohtajat valmiina?
Muutosjohtajilla on oltava tekniset valmiudet ja motivaatio kerätä dataa. Heillä tulee olla myös taitoa valita oikeanlaiset kumppanit toteuttamaan muutosta.
Muutosjohtajilla on oltava tekniset valmiudet ja motivaatio kerätä dataa.
Tällä hetkellä alustatalouteen liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Kumppanin valinnassa kannattaakin esittää tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä, kuten tarvitaanko uusi ekosysteemi (pilvipalvelu) erikseen jokaista tekoälyratkaisua varten ja kuka niitä hallitsee? Entä mitä tapahtuu, jos valittu kumppani katoaakin markkinoilta?
Toinen tulevaisuudennäkymä liittyy sosiaaliseen näkökulmaan: koneet tulevat vääjäämättä syrjäyttämään ihmiset rutiininomaisissa toistoa vaativissa tehtävissä, kuten varaston optimointi tai laatupoikkeamien etsiminen valmistusprosessista. Muutos aiheuttaa sen, että ihmisille on löydettävä tulevina vuosina uudenlaista työtä. Miten saada ihmiset haluamaan muutosta, kun pelkona on oman työn katoaminen?
Tekoälyn käyttö sekä datan hyödyntäminen ja hallinta ovat tätä päivää. Menestyäkseen yrityksen on otettava niistä niskalenkki jossain vaiheessa. Tämä vaatii muutosjohtajilta rohkeutta ja innovatiivisuutta ottaa käyttöön uusia järjestelmiä. Viimeisten joukkoon ei kuitenkaan kannata jäädä ihmettelemään tai voi huomata kilpailijoiden pyyhältäneen ohi datan mitalla.
Myös nämä aiheeseen liittyvät sisällöt voisivat kiinnostaa sinua:
Kirjoittajasta
Tommi Gynther
johtava digitalisaatiokonsultti, valtionhallinto
Olen Tommi Gynther ja työskentelen CGI:llä valtionhallinnon yksikössä johtavana digitalisaatiokonsulttina. Taustani ovat sovelluskehityksen ja arkkitehtuurin puolelta mutta tänä päivänä katson asioita enemmänkin pehmeämpien arvojen näkökulmasta vahvalla tulevaisuusorientoitumisella.
