Hoitohenkilöstön riittävyys hyvinvointialueilla: haasteet ja ratkaisut työhyvinvoinnin parantamiseksi

Henkilöstövaje on todellisuutta hyvinvointialueilla, vaikka keskustelu painottuukin paikoin säästötoimiin. On kuitenkin tärkeä ymmärtää henkilöstövajeen laajempia vaikutuksia, sillä ne ovat avainasemassa hyvinvointialueiden toiminnan turvaamisessa.

Kun toiminnan tarpeisiin ei löydy riittävästi henkilöstöä, vajetta paikataan ylitöillä ja muilla poikkeusjärjestelyillä. Tämä johtaa usein kuormituksen kasaantumiseen osalle henkilöstöä, koska kaikille eivät ylityöt ja pitkät vuorot ole aina mahdollisia. Pitkään jatkuessaan kuormittuminen johtaa uupumiseen ja vakavampiinkin terveysongelmiin.

Yksilötason ongelmat kumuloituvat ja kertaantuvat yksikkötasolla. Tällöin tuloksena voi olla osaamisvajetta vuoroissa, millä on vaikutusta myös hoidon laatuun ja se aiheuttaa hoitohenkilöstölle eettistä kuormitusta. Yhdessä huonontuneen työvuoroergonomian kanssa työhyvinvointi ja työterveys laskevat. Kierre on itseään voimistava ja sen katkaisemisen on hyvä tunnistaa kaikki mahdolliset keinot.

Työvuorosuunnittelun kehittämisen painopisteet

Kokemustemme mukaan hyvinvointialueet hakevat nyt aktiivisesti keinoja henkilöstön tarkemmalle kohdentamiselle ja työhyvinvoinnin lisäämiselle. Keskeisiä keinoja kehittämiselle ovat mm:

Toimintalähtöinen työvuorosuunnittelu, joka on saamassa yhä suuremman roolin. Toimintalähtöisessä suunnittelussa työvuorot suunnitellaan siten, että lähtökohtana on potilaiden hoidon tarve ja potilasturvallisuus. Tällöin korostuu osaamisen kohdentaminen hoidon tarpeen mukaan. Oikea määrä oikeaa osaamista oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan.

Henkilöstön työhyvinvoinnin kasvattaminen, jolla tuetaan jaksamista ja työssä viihtymistä. Kun työvuoroja voidaan sovittaa optimaalisesti muun elämän kanssa. Tasapaino edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tyytyväisyyttä myös työelämään. Työhyvinvointiin liittyy myös työyhteisön toimivuus, jolle vuorojen tasapuolinen suunnittelu on tärkeää.

Sairauspoissaolojen vähentäminen. Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan työvuoroergonomialla on merkittävä vaikutus työterveyteen ja tutkimusten pohjalta tehtyjä suosituksia noudattaen voidaan vähentää vakaviakin kolmivuorotyön kuormituksesta johtuvia sairauksia. Nopeimmin positiivisia vaikutuksia on kuitenkin saatavissa lyhyiden sairauspoissaolojen osalta.

Ratkaisukeinoja

Henkilöstövaje hyvinvointialueilla on merkittävä haaste, joka vaatii huomiota ja ratkaisuja. Henkilöstövajeen paikkaaminen ylitöillä ja työvuoroergonomian ohittaminen voivat johtaa kuormituksen kasaantumiseen ja terveysongelmiin.

Kokemuksemme mukaan keskikokoinen hyvinvointialue pystyy automatisointia hyödyntävällä työvuorosuunnittelujärjestelmällä, paremmalla kohdentamisella ja työvuoroergonomian johtamiseen panostamalla vapauttamaan kymmeniä henkilötyövuosia hoitohenkilöstön hallinnollisesta työstä. Samalla toimivaksi havaittuja ratkaisukeinoja hyödyntämällä pystytään säästämään sairauspoissaolo- ja sijaiskustannuksissa miljoonia euroja.

Ergonomisesti suunnitellut työvuorot vähentävät fyysistä ja henkistä kuormitusta, mikä puolestaan vähentää sairauspoissaoloja ja parantaa työssä jaksamista. Työvuorojen suunnittelussa on otettava huomioon riittävät lepoajat ja palautumismahdollisuudet, jotta työntekijät voivat tehdä työnsä tehokkaasti ja turvallisesti.

Kokemuksemme mukaan työvuorosuunnittelijat ja esihenkilöt tarvitsevat tukea tilanteissa, joissa vallitsevia käytäntöjä on tarpeen muuttaa. Esimerkkinä tällaisesta tuesta on kuormituksen ja tasapuolisuuden seuranta ja puheeksi ottamisen käytännöt siellä, missä henkilöstön ohjeistusta on tarkennettava.

Optimointiavusteisen ohjelmiston sisältämien yhteisten suunnittelusääntöjen hyödyntäminen ja seuranta ajantasaisen analytiikan avulla ovat osoittautuneet keinoiksi vastata näihin haasteisiin. Näin voidaan tukea hoitotyön laatua ja työhyvinvointia.

Kun esihenkilö saa ajantasaista tietoa työvuoroergonomian ohjeistuksen noudattamisesta, työvuorojen tasapuolisuudesta ja vapaiden rytmittymisestä, se helpottaa heidän johtamistaan. Sama pätee organisaation johdon tasolla. Toimialan raportit, joista on helppo porautua yksikkötasolle auttavat hahmottamaan tilannetta ja kohdentamaan toimenpiteitä esimerkiksi lisä- ja ylitöiden määrä, sairauspoissaolojen kehitys ja työaikakertymän seuranta voivat olla tällaisia tekijöitä.

Työhyvinvoinnin lisäksi henkilöstön jaksamisella on suora vaikutus myös potilasturvallisuuteen. Kun työntekijät ovat väsyneitä ja ylikuormittuneita, virheiden riski kasvaa. Hyvinvoiva ja riittävästi levännyt henkilöstö pystyy keskittymään työhönsä paremmin, tekemään tarkempia päätöksiä ja tarjoamaan korkealaatuista hoitoa. Siksi on ensiarvoisen tärkeää huolehtia henkilöstön jaksamisesta ja työhyvinvoinnista, jotta potilasturvallisuus voidaan taata kaikissa tilanteissa.

FAKTALAATIKKO: 

Näin työvuorosuunnittelujärjestelmä voi tukea organisaatiota työvuorosuunnittelun kehittämisessä ja työhyvinvoinnin tukemisessa: