Kun tavoitteena on muuttaa suomalaisten ruokailutottumuksia, tarvitaan laajaa kosketuspintaa ja vaikuttavuutta. Satokausikalenteri valloittaa pian myös suurkeittiöt.
Reilut kaksi vuotta sitten Puolustusvoimien upseeri Samuli Karjula teki suuren päätöksen. Hän hyppäsi yrittäjäksi. Missiona suomalaisten ruokailutottumusten muuttaminen ja bisneksenä itse kehitetty Satokausikalenteri.
”Satokausikalenteri syntyi, kun aloin kaivata jotain uutta ruokavaliooni. Kauppojen hedelmä- ja vihannesosastot pursuavat vaihtoehtoja, mutta yleensä sukkuloin siitä läpi samat kurkut ja tomaatit mukaani poimien”, taustoittaa Karjula.
Hän alkoi tutustua uusiin lajikkeisiin ja kerätä niistä tietoja. Ravintoarvoista, satokausista ja hinnoista. Syntyi kalenteri, jonka avulla on helppo seurata maukkaiden ja ravinnerikkaiden kasvisten satokausia. Nyt kalenterissa on 150 Suomessa saatavilla olevan hedelmän, vihanneksen, marjan ja muun kasviksen tiedot.
Jatkossa resepteihin, ruokalistoille ja aterioihin on todella helppo valita satokauden mukaisia tuotteita järjestelmän suosittelemana. Aromin avulla satokausiajattelu ottaa todella ison mittakaavaloikan ylöspäin.
”Kun tuotteella on luonnollinen satokausi menossa maantieteellisesti mahdollisimman lähellä, sen tarjonta on runsaampaa, kuljetusmatkat tolkullisempia ja kypsyminen luonnonmukaisempaa. Se tarkoittaa sitä, että hinta on edullisempi, tuotannon kasvihuonepäästöt pienemmät ja ravintoarvot sekä maku parempia.”
Perehtymisen kautta muuttuivat paitsi omat ruokailutottumukset myös ajatukset työurasta. Satokausikalenteri piti tuotteistaa ja saada käyttöön mahdollisimman laajalti.
Satokausikalenterin tilaajien määrä on noussut jatkuvasti. Tänä vuonna sillä on 15 000 maksavaa tilaajaa. Painotuotteelle se on hyvä saavutus. Kirjamaailmassa puhuttaisiin jo bestselleristä. Kalenterin lisäksi palvelua tarjotaan verkossa ja mobiilisovelluksella.
Nälkä kasvoi syödessä
”Vaikka painettu kalenteri tuo vielä toistaiseksi valtaosan liikevaihdostamme, maailmaa sillä ei muuteta. Laajemman muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan isompaa vaikuttavuutta. On kumppanoiduttava sekä kaupan että ammattikeittiöihin vaikuttavien tahojen kanssa. Siksi olin aivan innoissani, kun kuulin CGI:n Digital Sparkissa kypsyneestä ideasta”, kertoo Karjula.
Digital Spark on ajatuskiihdyttämö ja innovaatiokonsepti, jolla CGI auttaa asiakkaitaan tunnistamaan ja etenemään digitalisaation avaamilla poluilla. Tänä keväänä innovaatiotyöpajassa törmäytettiin suurkeittiöitä, digiasiantuntijoita ja Satokausikalenteria.
Lopputuloksena syntyi sopimus Satokausikalenteria kustantavan Sesonkia Oy:n ja CGI:n välillä. Satokausikalenterin data integroidaan suur- ja ammattikeittiöiden toiminnan ohjaamiseen kehitettyyn Aromi-järjestelmään.
Suuren kaupungin ruokapalvelun tai lounasravintolaketjun on huolehdittava paitsi suurista volyymeista myös siitä, että ruoka on maukasta, terveellistä ja kustannustehokkaasti tuotettua. Samaan aikaan luomu- ja lähiruokabuumit ovat lisänneet vaatimuksia tuotantoketjun ekologisuudelle.
”Joka päivä sadat tuhannet suomalaiset syövät ruokaa, jonka valmistusta on ohjattu Aromilla. Kouluissa, sairaaloissa, erilaisissa laitoksissa ja lounasravintoloissa ympäri Suomea. Jatkossa resepteihin, ruokalistoille ja aterioihin on todella helppo valita satokauden mukaisia tuotteita järjestelmän suosittelemana. Aromin avulla satokausiajattelu ottaa todella ison mittakaavaloikan ylöspäin”, Karjula hehkuttaa.
Lue myös
- Uutinen: Tuoreet satokausituotteet suurkeittiöiden aterioihin
- Vieraskynä: Suurkeittiöt luovat perustan suomalaiselle ruokakulttuurille, Samuli Karjula kirjoittaa
Lataa Ruokapalvelupäällikön opas: Näin johdat ruokapalvelua tehokkaasti tiedon pohjalta. Ota selvää, miten Aromi vastaa ruokapalvelutoimialan tulevaisuuden haasteisiin.
