Luovutettu veri pelastaa vuosittain ­lukuisia ihmishenkiä. Digitalisaatio mahdollistaa sen tarkan, turvallisen ja ennakoivan logistiikan.

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun Helsingin Kivihaassa sijaitsevan veripalvelukeskuksen kautta kulkee keskitetysti kaikki luovutettu veri. Tänään missä päin Suomea tahansa täyttyneet veripussit ovat viimeistään seuraavana aamuna Kivihaan veripalvelukeskuksessa. Kyseiseen toimipisteeseen on keskitetty eri verivalmisteiden tuotanto, laadunvalvonta, laboratoriotutkimukset sekä tukipalvelut. 

Nopeaan logistiikkaan on olemassa luonnollinen syy, sillä veren ja siitä valmistettujen verivalmisteiden säilyvyys on rajallinen. Veripalvelun sairaaloille toimittamat, leikkauksissa tarvittavat punasolut ovat käyttökelpoisia yhden kuukauden ajan. Sen sijaan muun muassa syövän hoidossa tarvittavat trombosyyttivalmisteet kestävät ainoastaan viisi vuorokautta.

Kulloinkin tarvittavan veren määrä vaihtelee keskoselle annettavasta ruokalusikallisesta katastrofitilanteisiin, missä ämpärillinenkään ei riitä. Tämä asettaa kovan haasteen vapaaehtoisten luovuttajien varassa toimivalle Veripalvelulle. Veren tulevaa tarvetta pitäisi pystyä ennakoimaan, mikä edellyttää ajantasaista tietoa niin Veripalvelun kuin sairaaloiden verivarastojen tilanteesta. Vastassa ovat myös toimintaympäristön muutokset, joihin lukeutuvat väestön ikääntyminen sekä terveydenhuollossa käytettävän teknologian kehittyminen.

– Veripalvelu on lähtenyt kehittämään tiedolla johtamista ja uusia digitaalisia palveluita. Tavoitteena on saada veren kysyntä ja luovuttajien aktiivisuus kohtaamaan parhaalla mahdollisella tavalla, sanoo Veripalvelun johtaja Martti Syrjälä.

Tavoitteena on saada veren kysyntä ja luovuttajien aktiivisuus kohtaamaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Martti Syrjälä, Veripalvelu

Verihuolto vaatii reaaliaikaisuutta

Veripalvelun V2V (vein-to-vein) -hankkeessa digitalisaatiota jalkautetaan uuden toiminnanohjaus- ja asiakkuudenhallintajärjestelmän voimin yhdessä CGI:n kanssa. Oppia tuoreeseen toimintatapaan on haettu puunjalostusteollisuudesta. Sen prosessiohjauksen lainalaisuudet ovat istuneet hyvin Veripalvelun toimintaan.

– Olemme maailmanlaajuisesti ensimmäisiä verihuollon toimijoita, jotka digitalisoivat toimintaansa tässä mittakaavassa. Ei siis ole ihme, että ulkomaiset kollegat seuraavat edistymistämme, kertoo Syrjälä.

Järjestelmä tähtää veren toimitusketjun tehostamiseen parantamalla veren ja verivalmisteiden seurantaa, toiminnan läpinäkyvyyttä sekä veren tarpeen ennakoitavuutta. Online-pohjainen verenluovutusprosessi tarjoaa reaaliaikaista tietoa siitä hetkestä lähtien, kun luovuttaja istuu tuoliin. Luovutuksen yhteydessä testatun veren seuranta ei katkea missään vaiheessa tuotanto- ja toimitusketjua.

Digitaaliset työkalut tuovat toimintaan uutta varmuutta sekä avaavat ovia tietojärjestelmä­integraatioille Veripalvelun ja sairaaloiden välillä. Sitä kautta on mahdollista kehittää ja optimoida verenluovutukseen sekä verivalmisteiden tuotantoon ja niiden käyttöön liittyviä prosesseja.

 

Yhteinen malli tiedonsiirtoon

Veripalvelun digitalisoitumisessa korostuu ennakoiva ja faktapohjainen viestintä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi luovuttajien kanssa tapahtuvaa kommunikointia sosiaalisen median ja tekstiviestin välityksellä. Jatkossa tavoitteena on täydentää ketjua sairaaloista saatavalla ohjaus­tiedolla, jota voidaan käyttää tulevaa veren tarvetta koskevien ennusteiden laatimisessa. Visiona on, että Veripalvelu pystyy tulevaisuudessa toimimaan osana valtaosin automatisoitua, ­reaaliaikaista ja läpinäkyvää toimitusketjua, joka huolehtii tehokkaasti ja turvallisesti luovutetun veren matkasta luovuttajalta vastaanottajalle.

– Sairaalat ylläpitävät yhteensä yhtä paljon verivarastoja kuin Veripalvelu. Siksi tarvitsemme niiden apua veren ja verivalmisteiden varastonhallinnan kehittämisessä. On yhteinen etu, että kaikilla verihuollon osapuolilla on sama kuva vallitsevasta veritilanteesta, havainnollistaa Syrjälä.

Veripalvelun ja sairaaloiden lisäksi kehityksestä hyötyvät myös luovuttajat ja potilaat entistä parempina asiakaskokemuksina. Lisääntyvä data tuottaa tarkkaa benchmark-tietoa eri sairaaloiden verituotteiden käytöstä. Sillä päästään kiinni kustannussäästöihin sekä korkealaatuisen hoidon tuottamiseen.

– Kokonaisuuden rakentamiseen tarvitaan sairaaloiden myötävaikutusta sekä IT-alan osaamista. Siksi Veripalvelu on valinnut CGI:n oman digitaalisen transformaationsa strategiseksi kumppaniksi, Syrjälä korostaa.

Kansainvälisestikin ainutlaatuinen innovaatio syntyi CGI:n Digital Spark -työpajassa, ­jossa CGI:n asiantuntijat ja Veripalvelun edustajat pohtivat yhdessä, mitä kaikkea digitalisaatio mahdollistaisi Veripalvelulle ja sen asiakkaille.

Teksti Ari Rytsy, kuva Jari Härkönen

 

Ulkoistettua kybervalvontaa

Veripalvelun ­keskeisten tietojärjestelmien tapahtumia ­valvotaan CGI:n kyberturvallisuuskeskuksessa (Security Operations Center, SOC). Valvonnan ­lisäksi CGI:n ­analyytikot analysoivat mahdolliset tietoturva­poikkeamat, raportoivat tapahtuneet kyber­hyökkäysyritykset ja opastavat Veri­palvelua tietoturvaongelmien korjaamisessa.

Veripalvelu on huoltovarmuuskriittinen toimija. Ilman luotettavaa ja suojattua tietoa ei verivalmisteita pysty käytännössä hyödyntämään. Siksi tiedon turvaaminen on paitsi toiminnan edellytys myös kansallinen välttämättömyys.

CGI:n SOC-palvelu toimii 24/7-periaatteella teknologia- ja ­operaattoririippumattomasti.

 

 


  

Tutustu myös