Enää ei riitä, että toiminnanohjausjärjestelmä täyttää sille asetetun perusvaatimuksen - toistuvien prosessien ja toimintaketjujen käsittelyn tehokkaasti. ERP-järjestelmältä vaaditaan enemmän: helppoutta ja kykyä tukea digiajan palveluliiketoimintaa.
Nuorena teekkarina 90-luvun alkupuolella pääsin johtamaan toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprojektia. Tuohon aikaan toiminnanohjaus kattoi talouden, osto- ja myyntitoiminnot, varastohallinnan ja tuotannon ohjauksen. Järjestelmä oli käytännössä varsin suljettu, eikä siinä ollut juurikaan liittymiä muihin sovelluksiin saati yhteyksiä asiakkaiden tai kumppaneiden järjestelmiin. Suorittavaa työtä ohjattiin paperisten työmääräysten, keräilylistojen ja vastaavien tulosteiden avulla. Toimiston puolella sitten syötettiin papereille kirjatut suoritteet järjestelmään.
Merkittävä edistysaskel toiminnanohjauksessa tapahtui 2000-luvun alussa, kun järjestelmiin alettiin kytkeä viivakoodinlukijoilla varustettuja kämmentietokoneita. Tämä mahdollisti liikkuvien työntekijöiden tehokkaamman ja reaaliaikaisemman ohjaamisen sekä tuotosten kertakirjaukset. Erityisesti varastonhallinta, logistiikka, tuotanto sekä huoltotoiminnat hyötyivät tästä kehitysaskeleesta.
Samanaikaisesti yritysten väliset sanomayhteydet ottivat reippaita edistysaskelia ja verkkokauppa alkoi nousta merkittäväksi tekijäksi. Toiminnanohjausjärjestelmä ei ollut enää erillinen saareke, vaan siihen oli kytketty monia eri osapuolia ja päätelaitteita. Reaaliaikainen tiedonvaihto osapuolten tai sovellusten kanssa oli kuitenkin harvinaista. Elettiin ”real-time” maailman sijaan ”near-time” aikaa.
Oikein tehty ERP-investointi on kilpailuedun mahdollistaja, ei jarru.
2000-luvulta aina näihin päiviin asti toiminnanohjausjärjestelmät ovat kasvaneet kattamaan yhä uusia prosesseja ja toiminnallisuuksia. Yleiskäyttöisten toiminnanohjausjärjestelmien rinnalle on kehittynyt pitkälle vietyjä, toimialakohtaisiin erityistarpeisiin kehitettyjä ratkaisuja, niin sanottuja toimialavertikaaleja. Toiminnanohjauksen monimutkaistuminen ja pyrkimys kattaa mahdollisimman suuri osa tarpeista yhdellä järjestelmällä on valitettavan usein johtanut vaikeasti toteutettaviin ja ylläpidettäviin kokonaisuuksiin.
Yllättävää kyllä, tarvittiin sosiaalisen median tyyppisten pilvipalveluiden läpimurto ennen kuin toiminnanohjausjärjestelmien jatkuva kasvu alettiin kyseenalaistaa.
Vihdoin oivallettiin, ettei toiminnanohjausjärjestelmää kannata paisuttaa kaikille mahdollisille osa-alueille. Sen sijaan pitää huolehtia reaaliaikaisista ja avoimista rajapinnoista sekä liitettävyydestä ulkoisiin palveluihin ja sovelluksiin.
Pilvipalvelut, kuten esimerkiksi monet CRM- ja verkkokaupparatkaisut, muodostavat yhdessä toiminnanohjausjärjestelmän kanssa saumattoman sovelluskokonaisuuden. Kuinka ollakaan, nyt myös toiminnanohjaus siirtyy pilveen!
Myös käytettävyyden vaatimukset ovat kiristyneet. Me työntekijät, roolista riippumatta, vaadimme työvälineiltämme aiempaa joustavampaa ja parempaa käytettävyyttä. Pilvipalveluiden yleistyessä vaatimuksiimme vastataan. Järjestelmät ovat yhä helppokäyttöisempiä, rutiinisuoritusten automatisointi lisääntyy jatkuvasti sekä ajasta, paikasta ja päätelaitteesta riippumaton työskentely onnistuu jatkuvasti paremmin.
Miten varmistua siitä, että nyt tehtävä ERP-investointi on kannattava myös huomenna?
Kaikki toimialat läpäisevä trendi on nyt palveluliiketoiminnan kasvu. Liiketoiminnan laajentaminen tavarakaupasta palvelukauppaan edellyttää myös toiminnanohjausjärjestelmältä uudenlaisia kyvykkyyksiä.
Toiminnanohjausjärjestelmän tehtävä on taata organisaation kilpailukyky mahdollistamalla toistuvien prosessien ja toimintaketjujen tehokas käsittely. Kilpailuedun saavuttaminen sen sijaan edellyttää toiminnanohjaukselta saumatonta integraatiota täydentäviin palveluihin ja monikanavaiseen asiointiin sekä tämän kokonaisuuden innovatiiviseen hyödyntämiseen.
Oikein tehty ERP-investointi on kilpailuedun mahdollistaja, ei jarru.
Lue myös
- Maailma muuttuu, miten ERP:n tulee muuttua mukana? - Jouko Koskisen blogi
- Putoaako teillä työntekijät digikuiluun? Carita Poussa blogaa
Kirjoittajasta
CGI Suomen asiantuntijat
Kirjoituksia asiantuntijoiltamme
CGI on kansainvälisesti suomalainen digitalisaatiokumppani. Suomessa noin 3 800 asiantuntijaa konsultoivat asiakkaitamme liiketoiminnan ja ICT-ratkaisujen kehittämisessä. Tällä profiililla julkaisemme kirjoituksia CGI:n eri asiantuntijoilta.
